Sopimus on sopimus
Julkaistu Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 2011
Yritystoiminnan arkipäivää on erilaisten sopimusten tekeminen. Sopimukseen vetoavan on näytettävä toteen, että hänen väittämänsä sopimus on syntynyt. Siksi sopimus on syytä aina tehdä kirjallisesti tai osapuolet voivat pyytää toisiaan vahvistamaan esim. sähköpostitse, mitä on tullut sovituksi.
Suomalaiset luottavat myös liikekumppanin sanaan. Keski-Euroopassa ei suullisilla puheilla ole vastaavaa painoarvoa. Sen olemme tainneet huomata myös Kreikan lainojen vakuusselvittelyissä.
Puhelimessa tehdyillä sopimuksilla ei myöskään ole arvoa, ellei sellaista pysy näyttämään toteen. Oikeudessa esitetään tänäkin päivänä selvitystä siitä, miten joku kolmas kuunteli puhelinkeskustelua, kun asioista sovittiin puhelimessa.
Puhelimessa tehtyjen sopimusten erityinen ongelma on se, että lain mukaan suulliseen sopimukseen vetoavan on näytettävä, että sopijakumppani hyväksyi heti kaikki sopimuksen ehdot. Muutoin on suuri riski, että sopimusta ei katsota syntyneen.
Korkein oikeus on antanut jo vanhan ennakkoratkaisun, että työntekijän kertomus puhelimessa sovituista asioista ei riittänyt selvitykseksi sopimuksen syntymisestä.
Kuluttajia koskevat omat säännöksensä etämyynnistä, jossa kuluttajalla on oikeus peruuttaa kauppa määräajan kuluessa.
Sähköpostitse vahvistettavat osapuolten kannanotot on niin helppo tehdä, että hiemankin merkityksellisimmissä asioissa asioita ei kannata jättää puhelimessa tehtävien sopimusten varaan.
Monet suuryritykset ilmoittavat asiakkailleen ennen kuin puheluun vastataan, että asiakaspuhelut nauhoitetaan. Osakekaupassa tätä on tehty jo pitkään. PK-yritysten palveluissa en ole törmännyt vastaavaan.
Ovelimmat myyjät yrittävät saada asiakastaan tavalla tai toisella kirjallisesti vahvistamaan sopimuksen syntymisen. Olen nähnyt tapauksia, joissa alkuperäinen kauppakirja halutaan korvata uudella yksinomaan siinä tarkoituksessa, että samalla yritetään vahvistaa, että ostaja on tyytynyt virheelliseen kaupan kohteeseen.
Suuremmissa yrityskaupoissa pelin henki on alusta pitäen se, että mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikki eri sopimukset on samalla kertaa allekirjoitettu. Pienemmänkin yrittäjän kannattaa varmistaa, että esim. liiketoiminnan kauppa tehdään samaan aikaan liiketilan vuokrasopimuksen kanssa tai tilavuokrasopimus tulee voimaan vasta, jos liiketoimintakauppa tehdään.
Ympäristölupiin liittyvissä asioissa on arkipäivää, että lopullinen ympäristölupaa vaativa maankaatopaikkaa tai soranottoa koskeva lopullinen sopimus syntyy vasta, kun ympäristölupa on myönnetty ja kaikki valitukset käsitelty. Siksi esim. näissä asioissa tehdään esisopimuksia.
Yritystoiminnan sopimusasioissa saattaa suurin hyöty olla siitä, että sähköpostiviestit on säilytettynä riittävän pitkältä ajalta. Sähköisten tietojen säilyttäminen maksaa riitatilanteessa helposti itsensä takaisin.
Mika Ala-Uotila