Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy:n asianajajien kirjoittama artikkeli avioehdosta

Omistusoikeus avioliitossa

Aviopuolison ennen avioliittoa hankkima omaisuus ja avioliiton aikana hankittu omaisuus kuuluu hänelle. Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Omaisuuden omistaa se, joka on sen saanut tai hankkinut.

Avio-oikeus ja sen toteuttaminen

Kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeus toteutetaan osituksessa avioliiton päättyessä (avioero tai toisen puolison kuolema). Osituksessa puolisolla on oikeus saada puolet kummankin puolison omaisuuden säästöjen yhteenlasketusta arvosta. Osituksessa tehdään omaisuuden tasajako, joka toteutuu siten, että varakkaampi puoliso maksaa tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle. Varakkaampi puoliso luovuttaa tasinkona niin paljon omaisuutta vähemmän omistavalle, että kummankin puolison omaisuuden säästö on yhtä suuri.

Edellä mainitusta periaatteesta voidaan poiketa silloin, kun puoliso on kuollut. Tällöin varakkaammalla leskellä ei ole velvollisuutta maksaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille (ns. lesken tasinkoprivilegi).

Avioehtosopimus

Puolisot voivat poiketa em. periaatteista solmimalla avioehtosopimuksen.

Milloin avioehtosopimus voidaan tehdä ja kuka sen voi tehdä?

Avioehtosopimuksen tekeminen edellyttää molempien puolisoiden suostumusta. Avioehto voidaan tehdä avioliiton aikana tai sen voivat tehdä kihlakumppanit ennen avioliiton solmimista, jolloin avioehto tulee voimaan avioliiton solmimisesta.

Sisältö

Avioehtosopimus voi olla sisällöltään monenlainen. Avioehtosopimuksessa voidaan määrätä, että kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen puolison omaisuuteen. Avioehtosopimus voidaan tehdä myös toispuoleisesti, jolloin vain toisen puolison omaisuus suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle. Avioehtosopimus voidaan kohdistaa kaikkeen omaisuuteen tai tiettyyn, nimettyyn omaisuuteen.

Vaikutus

Avioehtosopimuksen vaikutus on se, ettei varakkaamman puolison tarvitse avioliiton päättyessä luovuttaa omaisuutta vähemmän omistavalle. Myöskään varakkaamman puolison kuollessa ensin leski ei saa tasinkoa. Jos vainaja oli lapseton, puoliso kuitenkin perii hänet kaikissa tilanteissa, mikäli testamenttia ei ole.

Avioehtosopimus kannattaa tehdä, jos halutaan, ettei esim. perintönä saatua omaisuutta tai toisen puolison omistamaa liikeyritystä haluta jakaa. Puoliso ei vastaa yrittäjäpuolisonsa yrityksen veloista, ellei ole vastuuseen erikseen sitoutunut. Siten avioehtosopimusta ei tarvitse tehdä velkavastuun välttämiseksi, koska puoliso ei muutenkaan vastaa veloista.

Avioehtosopimuksen voi tehdä myös siten, että se on voimassa vain avioeron yhteydessä suoritettavassa osituksessa. Tästä korkein oikeus on antanut ennakkoratkaisun (KKO 2000:100).

Muotomääräykset

Avioehtosopimus tehdään kirjallisesti ja se on molempien puolisoiden allekirjoitettava. Lisäksi kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi.

Avioehtosopimus on jätettävä jommankumman puolison kotipaikkakunnan maistraattiin rekisteröitäväksi. Avioehtosopimus tulee voimaan kun se on rekisteröity.

Avio-oikeuden palauttaminen

Avioehtosopimus peruutetaan tekemällä uusi avioehtosopimus, jossa sovitaan avio-oikeuden palauttamisesta.

Avioehtosopimuksen sovittelu

Avioehtosopimusta voidaan sovitella osituksessa, mikäli ositus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Sovittelua harkittaessa otetaan erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat. Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä, että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio-oikeutta, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus.

Sovittelua koskeva vaatimus voidaan tehdä osituksessa tai sen jälkeen. Osituksen jälkeen tehtävässä vaatimuksessa on noudatettava, mitä osituksen moitteesta ja osituksen pätemättömäksi julistamisesta on voimassa.

Lahjanantajan ja testamentintekijän määräykset

Myös omaisuutta antava henkilö voi antaa sitovia määräyksiä koskien puolisoiden avio-oikeutta. Lahjanantaja voi määrätä lahjakirjassa ja testamentin tekijä testamentissa, että lahjan ja perinnön saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison lahjana tai perintönä saamaan omaisuuteen.

Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy:n asianajajien kirjoittama artikkeli avioehdosta