Avoliittolaki
Uusi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta koskevan laki on tullut voimaan 1.4.2011. Uuden lain tarkoituksena on suojella avopuolisoita kohtuuttomuudelta avoliiton purkautumista koskevissa tilanteissa. Suoja ei ole laajuudeltaan avioliittolain tasoista, mutta antaa minimisuojan tietyissä tilanteissa.
Uusi laki soveltuu henkilöihin, jotka ovat asuneet avoliitossa vähintään viisi vuotta tai joilla on ollut tai on yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Henkilö joka on avioliitossa, ei voi olla uuden lain tarkoittamassa avoliitossa.
Avoliittolain säännökset ovat tahdonvaltaisia, eli niistä voidaan sopimuksella poiketa. Sopimuksella ei kuitenkaan voida pätevästi luopua oikeudesta myöhemmin vaatia omaisuuden erottelua tai pesänjakajan määräämistä.
Avoliiton purkautumisen yhteydessä avopuolisoiden omaisuus erotellaan. Tämä tarkoittaa, että kumpikin avopuoliso pitää sen omaisuuden mikä kuuluu hänelle. Mikäli omistussuhdetta ei pystytä selvittämään, noudatetaan yhteisomistusolettamaa.
Omaisuuden erottelusta laaditaan erottelukirja siten kuin perintökaaressa säädetään (PK 23: 9 §).
Mikäli erottelusta ei päästä sopimukseen, voi avopuoliso tai kuolleen avopuolison perilliset hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten.
Uuden lain nojalla avopuoliso voi erotilanteessa vaatia toiselta osapuolelta hyvitystä, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan omaisuuttaan. Edellytyksenä on, että jako omistussuhteiden mukaan johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Panoksella tarkoitetaan muun muassa työtä yhteisen talouden tai toisen omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttöä yhteiseen talouteen tai varojen sijoittamista avopuolison omaisuuteen. Oikeutta hyvityksen ei ole, mikäli toisen avopuolison saama perusteeton etu on vähäinen.
Hyvitystä on vaadittava omaisuuden erottelussa tai kanne nostettava kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta. Oikeus hyvitykseen raukeaa myös, jos erottelua ei ole toimitettu, pesänjakajan määräämistä haettu tai kannetta nostettu kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta tai avopuolisoiden pysyvästi erilleen muuttamisesta.
Hyvitystä koskeva sopimus tai erottelukirja on jätettävä maistraattiin rekisteröitäväksi, mikäli avopuoliso tai perilliset haluavat saada suojaa toisen avopuolison velkojien takaisinsaantivaatimuksia kohtaan.
Avoliittoa koskevan lain säätämisen yhteydessä muutettiin myös perintökaaren säännöksiä. Muutosten myötä, eloonjääneellä avopuolisolla on oikeus avustukseen jäämistön varoista. Avustus voi olla rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen. Avustuksen edellytyksenä on, että avustusta tarvitseva toimeentulo on perittävän kuoleman johdosta heikentynyt ja avustus on tarpeen toimeentulon turvaamiseksi. Avustusta on vaadittava omaisuuden erottelussa.
Uuden avoliittolain myötä perintö- ja lahjaverolakia muutettiin siten, että avopuolisoa verotetaan perinnöstä ensimmäisen veroluokan mukaan edellä mainitun avustuksen määrään asti.
Avopuolisoiden omaisuuden erotteluun liittyvät kanteet tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä jommallakummalla avopuolisolla on kotipaikka tai vakituinen osoite. Mikäli avoliittoa koskeva asia saatetaan vireille aviopuolison kuoleman jälkeen, asia käsitellään vainajan kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan käräjäoikeudessa (OK 10:11a §).